Olo kuin päiväpöllöllä.

Aurinko paistaa täydeltä terältä, pakkasta oli aamulla 15 astetta. Nyt oli sitten vuorostaan minun vuoroni tulla kipeäksi. Kuumetta, hirveä yskä ja kurkkukipu. Olo on suorastaan ihan ....
Yöt valvottaa kun pitkälleen ruppee, niin yskänpakutus alkaa. Päivällä on sitten niin päiväpöllönä että.
Vessassa on nyt seinät. Keittiön seinä on nyt tehty uudelleen. Lattiat ovat auki edelleen. Mutta kyllä se vielä joskus valmistuu. Kiitokset vaan isäpapalle, kun jaksaa tehdä remppaa.

Taas sairastuvalla

Eilen alkoi taas tyttö valittamaan kurkkukipua, ihoa kutittaa, ja tänään iltapäivällä jo täysillä flussan kourissa, kuumettakin alkaa nostamaan. Siskon porukka sairasti sitä parvorokkoa. Toivottavasti sitä ei ole täällä meillä päin. Tänä talvena on ainakin meidän perheessä ollut vähän väliä sairastamista. On ollut oksennustautia, kuumetta, yskää, nuhaa jne. Vitsailimmekin entisten työkavereiden kanssa, että kun perheen äiti nyt jää töistä pois, ei ne hoidettavat lopu, päin vastoin lisääntyy.
Olen koulutukseltani lähihoitaja. Nykyiseen työhön on pitänyt opetella muilta oppimalla ja käytännön työllä. Mies on koulutukseltaan viljelijä. Minulle jos tulee eläinten kanssa joku tenkkapoo, niin minä otan ihan kirjan käteeni ja luen kirjasta neuvoa ja jos sieltä ei löydy vastausta niin otan yhteyttä anoppiin. Nyt pittää lähteä antamaan vaatteet pojille kun tulivat saunasta. Huomiseen!

Ihan tavallinen sunnuntai

Tänään oli sellainen ihan tavallinen sunnuntai, ainakin meidän perheelle. Anoppi ja Appiukko tulivat käymään. Lapset lähtivät mummon kanssa potkuriajelulle, meinasivat että lumet kohta sulaa... lunta on kuitenkin vielä puolisen metriä.
Isäni, joka meillä on remonttimiehenä jatkoi urakkaa ja minä itse raahasin remontin tieltä astioita pahvilaatikoissa ulkosaunaan, kun alkaa tuo tilan ahtaus vaivata. Miten ihmeessä on voinutkin niin paljon kertyä astioita, sekä (myönnän) turhanpäiväistä roinaa kaappeihin. Lupasinkin itselleni katsoa kaikki roina läpi, mikä säilytetään edelleen ja mikä joutaa pois. Nyt saan keittiöön muutamia avolokeroita joihin saan laittaa kauniita esineitä, joillakin niistä ikää jo 60-70 vuotta. Ja löysin minä tänään myös vanhat keritsimet ja todella vanhan maan ph- mittaus rasian, jossa oli kaikki pienoislaboratorio tarvikkeet, ne minä ainakin meinasin säilyttää tallessa. Ties mitä vielä löytyy kun remppa etenee.

Suunnitelmia jos minkälaisia

Remontti edistyy pikkuhiljaa. On se jännä vaikka lattiat, seinät ja katot ovat auki, olen jo sisustanut huoneet mielessäni monta kertaa. Jopa viime yönä unessani olin ripustamassa ikkunaan niitä uutukaisen uusia marimekko- verhoja, joita vasta eilen siskon kanssa suunniteltiin.
Navetassa onneksi ei niitä asioita ajattele, kun pitää muistaa mitä elukoita lypsetään, mitkä on menossa umpeen ja niin edespäin. Heinäkuuhun mennessä vielä 11 ammua poikimassa. Osa niistä hiehoja ja loput onkin jo monta kertaa poikineita.

Lapset olivat tämänpäivän mummon luona pakosalla remontin pölyjä. Olivat siellä sitten leikkineet ja hoitaneet kissoja niin ahkerasti, että nukkuivat hetimiten autoon päästyään kotiin haettaessa. Ja luulenpa että mummon kissatkin nukkuvat tämän iltaa..

Remonttia

Asumme 30- vuotta vanhassa tiilitalossa, jota aloimme nyt remontoida tilan aloittamisen jälkeen. Ensimmäiseksi otettiin keittiö, joka on alkuperäisessä kuosissaan.
Eipä keretty remontissa pitkälle kun ensimmäinen levy otettiin seinästä irti, löytyi sieltä kosteutta. Sanottaisiinko näin että herkkusienet vain puuttuivat, muuten olisi sieniviljelmä ollutkin valmis. Lisää seiniä auki ja tilanne vain paheni --> nyt remontin alla on jo keittiön lisäksi vessa ja tyttären huone. Ettäpä semmoista. Laitan kuvia remontin etenemisestä myöhemmin.

Mutta tällaista elämä aina välillä on. Huomenna lapset mummolle päiväksi, jotta pääsemme purkamaan seiniä kunnolla.
Nyt pittääkin laittaa kahvit tulemaan ja lähteä katsomaan mitä niille ammuille kuuluu.

Tervetuloa!

Todellakin lämpimästi tervetuloa uutukaiseen blogiini. Olenkin ihan vasta-alkaja blogin kirjoittajana, mutta eiköhän tästä avaudu antoisa harrastus itselle.

Tulen kirjoittamaan tänne monenlaista lapsiperheen arjesta maalaistalossa unohtamatta eläimiä, monenlaisia kommelluksia ja sattumia. Tarinoitavaa riittää sillä meillä sattuu ja tapahtuu.

Jatketaanpas harjoituksia toisella kertaa. Nyt nukkumaan, että aamulla jaksaa taas navettatöille herätä. Hyvää yötä!